Sähköteoriaa 23.10

Auton sähköjärjestelmät:

keskuslukitus

valot

starttimoottori 

stereot

ajotietokone

sivupeilit (säätö ja lämmitys)

navigaattori

äänitorvi

tupakansytytin

penkkien lämmitys ja säätö

ABS-jarrut

sähköinen ohjaustehostin

laturi

lasien pesulaitteet

turvavyön tunnistin

ohjainlaitteet

virtalukko

turvavyön tunnistin

akku

kattoluukku

ilmastointi

automaattivaihteistot

hybridimoottori

varashälytin

sähköautojen voimansiirto

varoitusvalot

 Ohjainlaitteet/tietokoneet autossa

Moottorinnohjainlaite

Mittaristonohjainlaite

Turvatyynyjen ohjainlaite

ABS/ESP-ohjainlaite

Ohjaustehostimen ohjainlaite

Lisälämmitteimen ohjainlaite

Ilmastoinnin ohjainlaite

Mukavuusjärjestelmien ohjainlaite (sis. penkit, polkimet)

Oviohjainlaite (3-5kpl)

Valojen ohjainlaite

Sähköpääkeskus

Gateway 

Arviolta 80% merkkikorjaamoilla korjatuista vioista

on sähkövikoja. Ajoneuvojen sähköjätjestelmät lisääntyvät

jatkuvasti. Asiakkaat haluavat entistä monimutkasempia ja

hienompia varusteita autoihinsa.

Jännite

Jännitteen tunnun on U ja yksikkö voltti V. Kuvaakahden

navan välistä elektronimäärään epätasopainoa. Jännitteen

suuruus kuvaa sitä potentiaali, joka on mahdollista ottaa

käyttöön kun virta alkaa kulkea.

Nimellisjännite

Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa. "   Voitaisiin kuvitella standardiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä

varasutilassa".

Lähdejännite

Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi autonakku silloin kun sitä ei kuormiteta. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä, jännitteen pitäisi olla 12,2V(huom. välittömästi latauksen jälkeen jännite on korkeampi 12.5-13.7V). 

Napajännite

Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12.3 volttia ja kun akkua kuormitetaan esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin.

Jännitteen mittaaminen

Jännitemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kansssa. Aluksi kytketään mittajohdot mittariin, musta johdin yleensä COM-liitäntään ja punainen johdin liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. Mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon.

Virta (Current)

Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piirin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö ampeeri A.

Tasavirta (Direct Current)

Merkitään synbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. Tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa jonka napaisuus ei vaihdu, eli virta pysyy kokoajan samansuuntaisena.

Vaihtovirta (Alternating Current)

Vaihtovirta on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu. Yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto sin-aallon mukainen.

Virran mittaaminen yleismittarilla

 Musta johdin kytketään yleismittarin COM-porttiin. 

-Punainen johdin pistokkeeseen A max 

-Kytkin kohtaan A

-Mittalaite kytketään virtapiirin sarjaan

Resistanssi (Resistance)

Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttava komponentti on vastus. Kun virtapiiriin lisätään vastuksia tai jokin virtapiirin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kuluttava laite, esimerkiksi sähkömoottori.

Resistanssin mittaus

-Musta johdin COM- porttiin.

-Punainen johdin Ω-pistokkeeseen

-Kytkin kohtaan Ω

-Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa
-Mitattava kohde pitää olla virraton











Jännite

Kun kahden pisteen (navan) väliset elektronimäärät poikkeavat toisistaan, tätä potentiaalieroa kutsutaan sähköjännitteeksi.

Potentiaaliero pyrkii aina tasoittumaan.

Sähköjännitteen alkulähdettä kutsutaan jännitelähteeksi.

Sähkövirta

Sähkövirta on vapaiden elektronien suunnattua liikettä suljetussa virtapiirissä.

Elektronivirran kulkusuunta on jännitelähteen elektronien ylijäämän puolelta (-) sen elektronien vajauksen puolelle (+). Tämä suunta on sähkövirran fysikaalinen kulkusuunta

 Sähkövastus

Käytettävän johdinmateriaalin atomirakenne on tekijä, joka estää joko enemmän tai vähemmän vapaiden elektronien suunnattua liikettä johtimessa. Tämän rajoittavan vaikutuksen nimi on sähkövastus tai resistanssi. Induktio Jos magneettikenttään sijoitettua virratonta sähköjohdinta – myös käämiksi järjestettyä – liikutetaan poikkisuunnassa magneettikenttäviivoihin nähden, tai jos voimakenttää liikutetaan itse johtimeen (käämiin) nähden, johtimeen muodostuu (indusoituu) sähköjännitettä. Tätä kykyä kutsutaan induktanssiksi.