Auton sähköjärjestelmät:
keskuslukitus
valot
starttimoottori
stereot
ajotietokone
sivupeilit (säätö ja lämmitys)
navigaattori
äänitorvi
tupakansytytin
penkkien lämmitys ja säätö
ABS-jarrut
sähköinen ohjaustehostin
laturi
lasien pesulaitteet
turvavyön tunnistin
ohjainlaitteet
virtalukko
turvavyön tunnistin
akku
kattoluukku
ilmastointi
automaattivaihteistot
hybridimoottori
varashälytin
sähköautojen voimansiirto
varoitusvalot
Ohjainlaitteet/tietokoneet autossa
Moottorinnohjainlaite
Mittaristonohjainlaite
Turvatyynyjen ohjainlaite
ABS/ESP-ohjainlaite
Ohjaustehostimen ohjainlaite
Lisälämmitteimen ohjainlaite
Ilmastoinnin ohjainlaite
Mukavuusjärjestelmien ohjainlaite (sis. penkit, polkimet)
Oviohjainlaite (3-5kpl)
Valojen ohjainlaite
Sähköpääkeskus
Gateway
Arviolta 80% merkkikorjaamoilla korjatuista vioista
on sähkövikoja. Ajoneuvojen sähköjätjestelmät lisääntyvät
jatkuvasti. Asiakkaat haluavat entistä monimutkasempia ja
hienompia varusteita autoihinsa.
Jännite
Jännitteen tunnun on U ja yksikkö voltti V. Kuvaakahden
navan välistä elektronimäärään epätasopainoa. Jännitteen
suuruus kuvaa sitä potentiaali, joka on mahdollista ottaa
käyttöön kun virta alkaa kulkea.
Nimellisjännite
Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa. " Voitaisiin kuvitella standardiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä
varasutilassa".
Lähdejännite
Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi autonakku silloin kun sitä ei kuormiteta. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä, jännitteen pitäisi olla 12,2V(huom. välittömästi latauksen jälkeen jännite on korkeampi 12.5-13.7V).
Napajännite
Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12.3 volttia ja kun akkua kuormitetaan esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin.
Jännitteen mittaaminen
Jännitemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kansssa. Aluksi kytketään mittajohdot mittariin, musta johdin yleensä COM-liitäntään ja punainen johdin liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. Mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon.
Virta (Current)
Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piirin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö ampeeri A.
Tasavirta (Direct Current)
Merkitään synbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. Tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa jonka napaisuus ei vaihdu, eli virta pysyy kokoajan samansuuntaisena.
Vaihtovirta (Alternating Current)
Vaihtovirta on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu. Yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto sin-aallon mukainen.
Virran mittaaminen yleismittarilla
Musta johdin kytketään yleismittarin COM-porttiin.
-Punainen johdin pistokkeeseen A max
-Kytkin kohtaan A
-Mittalaite kytketään virtapiirin sarjaan
Resistanssi (Resistance)
Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttava komponentti on vastus. Kun virtapiiriin lisätään vastuksia tai jokin virtapiirin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kuluttava laite, esimerkiksi sähkömoottori.
Resistanssin mittaus
-Musta johdin COM- porttiin.
-Punainen johdin Ω-pistokkeeseen
-Kytkin kohtaan Ω
-Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa-Mitattava kohde pitää olla virraton
Jännite
Kun kahden pisteen (navan) väliset elektronimäärät poikkeavat toisistaan, tätä potentiaalieroa kutsutaan sähköjännitteeksi.
Potentiaaliero pyrkii aina tasoittumaan.
Sähköjännitteen alkulähdettä kutsutaan jännitelähteeksi.
Sähkövirta
Sähkövirta on vapaiden elektronien suunnattua liikettä suljetussa virtapiirissä.
Elektronivirran kulkusuunta on jännitelähteen elektronien ylijäämän puolelta (-) sen elektronien vajauksen puolelle (+). Tämä suunta on sähkövirran fysikaalinen kulkusuunta
Sähkövastus
Käytettävän johdinmateriaalin atomirakenne on tekijä, joka estää joko enemmän tai vähemmän vapaiden elektronien suunnattua liikettä johtimessa.
Tämän rajoittavan vaikutuksen nimi on sähkövastus tai resistanssi.
Induktio
Jos magneettikenttään sijoitettua virratonta sähköjohdinta – myös käämiksi järjestettyä – liikutetaan poikkisuunnassa magneettikenttäviivoihin nähden, tai jos voimakenttää liikutetaan itse johtimeen (käämiin) nähden, johtimeen muodostuu (indusoituu) sähköjännitettä. Tätä kykyä kutsutaan induktanssiksi.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti